Täällä taas!

Vuosi on mennyt sellasella kohinalla eteenpäin etten tiedä mistä alottaisin. Unohtunut niin tämä kirjoittaminenkin

Tosiaan vuosi sitten exä otti ja lähti, sain lasten yksihuoltajuuden. Tammikuussa alkoi lasten hoitaminen tulemaan korvsta ulos ja hain opiskelemaan omaehtoisesti laitoshuoltajaksi. Toukokuun loppuun olin töissä päiväkodissa ja sen jälkeen siirryin siivoushommiin. Sijaisuuksia on riittäänyt ja työkaverit ihan mahtavia. Elokuun lopussa alkoi sitten opiskelu.

Avioerokin on astunut voimaan ja sain tyttönimeni takaisin, samalla lapsetkin vaihtoiat sukunimeä. Lasten isä katosi lasten elämästä puoleksi vuodeksi, ei viestiä, ei soittoa, ei tapaamisia. Onneksi hän kuitenkin palasi takaisin ja lapsilla ol 2 viikon syysloma.

Elämä muutenkin hymyilee. E:n kanssa elämä sujuu ja rakastun häneen joka päivä uudestaan. Näinä päivinä tulee vuosi kun hän käveli elämäämme. Paljon mahtunut vuoteen, mutta silti eteenpäin mennään ja suunnitellaan jo ensi kesän reissuja.

Neidille viimein saatiin diagnoosi monen foniatri käynnin jälkeen. Monimuotoinen kehityshäiriö. Puhe on jäljessä edelleen, jumiutumisia tulee. Mut palon on silti menty eteenpäin. Puhe selkeämpää ja leikkitaidot alkaneet kehittymään. Hodoksi määrättiin 30kertaa puheterpiaa ja keväällä -17 psykologin uusinta arvio eskari vuotta ajatellen. Perheneuvolaan käskettiin myös ottaa yhteyttä, mutta keltollekkin sanoin etten näe sitä tarpeelliseksi, koska kotona on helpompaa, jumiutumiset tulee mm.puheterapiassa ja päiväkodissa. Ryhmä avustajaakin suosittelivat, mut eihän sellaisia tässä kylässä ole tarjota.. Mut näillä mennään mitä tarjolla on

Tässä näin lyhennettynä miun vuosi.

lisää päätöksiä

Tuolla mein neidillä todettiin syksylä 1,5v viivästymä puheessa ja neitokainen on ollut syksystä asti pienryhmässä päiväkodissa. Nyt on tilanne se, että tämä pienryhmä muuttaa uuteen päiväkotiin 1.8 ja päätös siirtyykö neiti mukana pitäisi tehdä 13.2 mennessä.

Toki se palvelisi neitiä, muttei sit tuota hitaasti lämpenevää poikaa joka vasta nyt on alkanut rentoutumaan päiväkodissa.

eli tilanne on että uusi päiväkoti ja pienryhmä palvelisi neitiä ja pojalla olisi taas edessä uuden opettelut. Sit taas tuo tämänhetkinen pk palvelisi poikaa, muttei niinkään neitiä joka joutuisi sitten tavan ryhmään.

Joskus tuntuu että tämä koko elämä pyörii neidin puheenviivästymän ympärillä ja tuo poika jola ei juur ongelmia ole, niin kulkisi sivuvaunussa tuossa mukana. Normi elämä. Mitä se on? Joskus tekisi mieli ajatella tuota poikaakin ja sen parasta

Pitää puhua kelton kanssa että selviäisikö neiti normiryhmässä 2paikkasena vai onko se ihan ehdoton tuo pienryhmä..

ajatukset harhailee tällä hetkellä ristiinrastiin ja tästä kirjoituksesta ei välttämättä juuri saa paljoa selkoa

Päätösten alkuvuosi

Nyt se on sit päätetty et syksylä lähden opiskelemaan uuden ammatin itselleni.

Laitoshuoltajan koulutus kutsuu minua. Ollut nyt hetken aikaa sellainen fiilis et tää 24/7 lastenhoitaminen on melkosen raskasta ja siihen päälle vielä uhmat ja puheterapiat ja viittoma opettelut, ei vaan oikein meinaa virta riittää. Aamulla hoidat omat lapset, viet ne päiväkotiin, sit menen töihin hoitamaan toisten lapsia, haen mat lapset päväkodista ja vietän niiden kanssa illan ja taas sama homma alusta. Hatunnosto niille joiden pääkoppa kestää näitä ruuhkavuosia ja työnä asten hoitoa. Tiedän et laikkareil on kysyntää työrintamalla, joten omaehtoisena opiskeluna ei talouskaan romahda ihan täysin.

Tätä päätöstä en kyllä kadu yhtään. voin sitten myöhemmin palata lastenhoidon pariin jos siivoaminen alkaa kyllästyttämään. Opiskelut omaehtoisena aikuispuolella kestää max.1,5 vuotta, joten nyt on hyvä sauma opiskella uusi ammatti.

Valintoja tehdessä pyörittelin mielessä sosionomin opintoja, mutta päätin että niitä ehdin katselemaan kyllä sitten myöhemminkin. Nyt vaakakupissa painoi oma jaksaminen eniten.

Rakkaus

Kauan sitten minussa, aavistus jo sinusta. Silloin tuntemattoman, tunnen nyt, ja tunnustan. Sä olit vaara liian suuri kiertää, ja liian houkuttava ohittaa. En tiennyt kuinka kaikki voisikaan, niin palaa, polttaa. Kaksi niin hehkuvaa, ja kaunista saa Kirkkaana loistaa. Kun tuo auringon päivät, päällämme ei, päättyisi koskaan. Kauan sitten, jotenkin, tuntematta aavistin. Että illan harmaassa. Tulet vastaan, pelotta. Jos joskus pimeässä yksin seison, ja liekki sammunut ja kylmä on. En tiedä voiko sitä eloon saada, kukaan toinen.

Näin laulaa Johanna Kurkela.. Jotenkin nuo sanat nyt vain osuu ja uppoo ja kovaa.. Elämäämme siis käveli mies joka ei säikähdä tätä sirkusta. Hän vain on... jotain niin täydellistä. Seissyt rinnallani nyt vaikeimmat ajat ja avannut silmäni maailmalle ja menneelle..  

Olen onnellinen <3 <3

Avioero

Niin siinä sitten kävi, että mies otti ja lähti kulkemaan omia teitä eteenpäin. Jäin lasten kanssa kolmisin pyörittämään arkea. Tämä on kyllä ollut helpotus, heti alkujärkytyksen jälkeen. Nyt kun asiat on hoidossa, niin elämä jopa hymyilee.

Tässä pieni muistilista avioeron sattuessa mitä kannattaa tehdä
- kaikki etukortit itselle, eli tiaa jos olet rinnakkaiskortilla tai jos olet pääkortti potki toinen pois
- yksihuoltaja korotus lapsilisiin kunhan toinen siirtäny kirjansa pois
- varaa aika lastenvalvojalle, jonot yleensä pitkiä
- jos asut vuokralla, soita asunto toimistoon ja ilmota et toinen on pois
- jaa omaisuus selkeästi ja heti
- sopikaa tapaamiset, elatusmaksut ja huoltajuus, pyytäkää ulkopolisen apua jos sopua ei löydy
- katso saatko asumistukea
- älä jauha toisesta sontaa lapsille, selitä lapsen ymmärtämällä tavalla ja ymmärrä heidän oikuttelut

Kaija Koo:n vapaa biisin sanoin:

Mä rakennan kotini yksin,
Mä parannan minäni yksin.
Ja pakotan pitämään itseni koossa,
En ole se surkea rätti,
Jonka sydän on imetty kuiviin.
En rakenna sille kotiini huonetta.

En odota yllätystä,
En pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taakse.

enpäs itä aiemmin edes huomannut kuinka minusta oltiin imetty minuus, alistettu kodinhoitajan ja äidin rooliin, naiseus oli kuollut, itsevarmuus nuijttu maan rakoon.. Mutta nyt, kuin feenix-linnun lalla nousen tuhkasta ylös ja nautin tästä pienestä perheestä ilman pingotusta. Onneksi miulla on maailman parhaat ystävät ja perhe, kiitos heidän olen tästä päässyt kunniallisesti läpi.. nyt koko tulevaisuus on auki!!

Arki koitti!

niin se viime viikolla koitti arki meillekkin. Lapsilla alkoi päiväkoti ja neitihänn oli innosta soikeena kun pääsi päiväkotiin, jätkä taas ei niinkään innoissaan. Onneksi lapsilla oli kevyt lasku päiväkotiin, mie vein työvuorojen mukaisesti ja mies haki klo.14. Aamut sujui hyvin vaikkei mies paljoa auttanut kun lähti jo 5 aikaan töihin, 1,5h ennen päiväkotiin menoa herätys, poika liinaan ja koirien kanssa aamulenkille (neiti käveli), siitä sit aamukaffetta äiteelle, lapsille kevyt aamupala ja samalla itsensä kuntoon laitto. lapset päiväkotiin ja itse töihin.

Tämä viikko taas hieman erilaisempi kun miehellä on iltavuoro, herään inasen ennen lapsia, käytän koirat pika lenkillä. Sit lapsaet hereille, vaatteet päälle, pika aamupala, hetki oleilua ja päiväkotiin, mies sit käyttää koirat 11-12 välissä ulkona, mie haen lapset sit hoidosta, tullaan kotiin, tehdään ruokaa, katsellaan lasten ohjelmia, sit 7-8 välissä koirat iltalenkille (poika rattaisiin ja likka kävelee), mies tulee sit kotiin joskus likempänä puolta yötä. Perjantai onkin lapsilla sitten vapaapäivä

Melkosta pyöritystä tää kyl on, mut sanon kyl suoraan et ilman liinaa olisin hätää näkemässä. suunnittelen et josko Tulan ostais, olis ulos lähtö vielä nopeampaa ja poika kun ei enään malttais edessä olla kannettavana ja miun selkäsidonnat ei oikein enään meinaa onnistua, joten reppu voi olla seuraava kantoväline meille. Kyllä olen sitä mieltä et mie kannan niin pitkään kun vaan pystyy. On liina kyl pelastanut meit monen monesta pulasta olisinpa keksinyt kantamisen jo esikoisen vauva aikaan.

Tarhareppujen pakkaaminen

lapset alottaa 4.8 uudessa päiväkodissa ja tässä katselen jo tavaroita mitä hyö tarvii mukaan sinne. Siitäpä se idea sitten lähti. Teen listan tänne, mitä on hyvä viedä päiväkotiin. Näitäkin varmasti tuhansia ja tuhansia, mutta tässä tulee miun lista:

Sisätossut (nimikoidut)
Varavaatteet (nimikoidut)
Sadevaatteet: takki, housut, kurarukkaset ja saappaat (nimikoidut)
vaippoja (jos vielä tarvis on)
unikaveri (nimikoitu)
syksyn viileille keleille sitten tumput kurarukkasten alle ja talvea vasten vararukkasia ja pipoja
Vaippaikäiselle voi viedä oman sinkkivoiteen ja jos tarvis on niin tutti nimikoidussa rasiassa.

Tokikin jokaisessa hoitopaikassa on omat käytännöt, mutta noilla kyllä pääsee jo pitkälle

Vuoden paras aika!

Se on taas se aika vuodesta kun saa pakastinta täyttää luonnon antimilla.. Monen monta litraa mansikkaa, raparperiä, mustikkaa (ja sitä tulee lisää), viikonloppuna viinimarjojamistä saa tehtyä mehua... Mummolassa kypsy kirsikat, päärynät ja luumut.

Tämän perheen ehdoton suosikki taitaa olla mustikkapiirakka.

Muutto ohi!

Muutto ohi ja huusholli alkaa muistuttamaan kotia, kummallakkin lapsella on omat huoneet, joten illat ovat rauhoittuneet. Rappukäytävästä pääsee suoraan vaunuvarastoon, ei tarvitse enään talon toiseen päähän juosta ja pyörien seasta kaivaa rattaita.. Johan tässä on jo muutamisen viikkoa asuttu.. Oli se pahvilaatikko elämä melkomoista, mutta paljon hyvääkin tässä muutossa on. Muutakin kuin rahallista. Miul alkaa työt 4.8, lapset pääsi lähipäiväkotiin joten isimieskin pystyy nyt hakemaan lapsia hoidosta mikä taas lyhentää lasten hoitopäivää.

Tässä kuvamateriaalia muutosta ja viimeinen kuva sitten maisemaa uuden kodin parvekkeelta

Sitten tämä iänikunen kuntoilu teema. Ei siitä super abs jutusta tullut mitään, mut nyt menee sit piukkojen paikkojen koko kroppa kesäkuntoon haaste osa.2

Yksinäisys

Tässä aikani pohdittuaajattein tarttua aiheeseen yksinäisyys.

Ennen miestä ja lapsia, minulla oli ystäviä, kavereita, tuttavia ja elämää. Työ ja rankat huvit. Harrastuksena koiranäyttelyt.

Tapasin miehenija aloimme seurustelemaan, osa kavereista tippui. No ymmärtäähän sen, olin aina ollut jätkä muiden jätkien joukossa. Kun muutin mieheni kanssa yhteen ja aloin odottamaan esikoista, tippui loputkin vanhasta tuttavapiiristä pois, olinhan nyt perhettä perustamassa. Ei uudella paikkakunnalla juur ollut kun työt ja koti. mihkään ei juur jaksanut/uskaltanut liikkua kun töiden jälkeen makas raatona kotona tai pahoinvointi vei vallan. Esikoisen syntymän jälkeen onneksi sain ystävän jolla samanikäinen tytär. Ystävä muutti naapuripaikkakunnalle. Taas olin yksin, aloin odottamaa kuopusta ja tein töitä. Eipä taas jaksanut mitään tehdä ku hoitaa esikoista joka sairastelipaljon, silloin tällöin kävin töissä ja olin kotona.

Muutettiin sitten tämän hetkiselle paikkakunnalle, kesä meni mummolassa, sieltä juur mihkään liikkunut, kun lapset saivat olla niin vapaasti ulkosalla. Koitti syksy, koitti talvi. Tammikuussa alotin työt, töiden jälkeen lapset päiväkodista, kotiin hoitamaan kotiasioita.

Jotenkin kun ajattelee että tasapainoilee perheen, työn ja kodin välissä, niin ei siinä ylimääräisiä aikoja ole harrastaa mitään varsinkn kun miehellä vuorotyö mikä rajoittaa suunnattomasti.

Yksinäisyys on tullut osaksi minua, kauppakeskukset ahdistaa minua, ihmiset jäävät norkoilemaan hyllyjen väliin ja tukkivat tiet, kauhea hälinä ja mölinä ympärillä koko ajan. Ei vaan pää kestä sellaista menoa. Pelkkä ajatuskin prismaan menosta kello 4ruuhkassa... yök yök yök!!!

Onneksi on muutama ystävä vilä joukossa kulkemassa, mutta ei heitäkään aina viitsi olla häiritsemässä..

30 päivää takana!!!!

Ekassa kuvassa pv1, tokassamuistaakseni pv15 ja vika on otettu tänään eli pv30..

Nyt oon ihan koukussa näihin ja otin uuden haasteen vastaan!!! Seuraavat 30päivää teen totaalista kuolemaa!!! 

Week One complete clip only one time through per session 2-3 times a week.
Week Two complete clip two times through per session 4 times a week.
Week Three complete clip three times through per session 4 times a week.
Week Four complete clip four times through per session 4 times a week. (kopsattu youtubesta)

Katsellaan sit mitä tulemanpitää kuton oon pusertanut läpi...

laihdutus etenee

Tää on sit ihan laihdutuspostaus...

Nyt on paino tippunut 3,5kg. tekemättä juur sen kummallisempia. katsonut vähän mitä suuhuni laitan. tasasen tapavasti 200g viikko katoaa.

Sit alotin ab-haasteen. Huh mitä rääkkiä!!!

mut en valita.. oon täs matkanvarrella ottanut kuvia tästä projektista ja kyllä. tuloksia pystyy näkemään. ekassa kuvassa onpv.1 ja vikassa pv.10

nyt on menossa jo pv.17 ja matka jatkuu...

Onneksi on ihania aurinkokelejä, niin on saanu pihalla olla paljon. Tervetuloa Kevät!!!

Eka viikko

Eka työviikko ohi ja hengis ollaan!

tosiaan alkoi työt 7.1 ja hieman pelotti et kuis käy et meneekö kaikki ihan plörinäks. Mut ihme ja kumma kaikki meni hyvin ja ainakin näin miehen aamuvuoroviikon arki on lapasessa

Mies lähtee töihin klo.5, mie jään viel nukkmaan (paitsi aamuvuoros), herään puol h ennen lapsia, kerkeän siin juua aamukahvit ja laittaa itseni kuntoon. Sit lapset hereille, vaatteet päälle (jotka o edellis iltana valitsen vamiiks), kevyt aamupala, neitosen hiuket siistiks, hampaiden harjaus. hetki olemista ja sit tunti ennen työvuoron alkua pakkaan lapset ja koirat autoon. Eka ajan 2,5km äiteelle. Jätän koirat sinne hoitoon, sit ajan 25km jätän lapset hoitoon ja ajan siitä sit töihin.

Mies pääsee töistä 13.30 jonka jälkeen ajaa kotiin, hakee koirat äiteeltä kotiin ja alkaa tekemään ruokaa. Mie pääsen ku pääsen, haen lapset hoidosta ja ajan kotiin toiset 25km mis ruoka jo odottaa.

Ens viikko onkin sit sula arvotus! Miehellä iltavuoro viikko, eli mie ja lapset ei nähdä miestä sunnuntai illan jälkeen ollenkaa. Mies jää nukkumaan ku mie aamul lähden töihin ja lapset päikkyyn, se vie sit koirat äiteelle hoitoon 12 aikaan, mie töiden jälkeen haen lapset, ajan äiteelle, otan koirat mukaan ja ajan kotiin, alan vääntämään ruokaa ja sit pitääkin alkaa lapsille pukemaan päälle et pääsee koirien kanssa iltalenkille. Myö ollaan sit jo nukkumas ku mies tulee kotiin. Onneksi lapsilla on perjantai vapaa kun miehelläkin on vapaapäivä, saavat viettää isimiehen kanssa laatuaikaa <3

Melkosta säätämistä tää mein elämä! Eikö vain?

arki koitti

Niin se arki alkoi ja yllättävän hyvin alkoikin. Lapset eivät jääneet päiväkodissa huutamaan perään, itse siis menin hyvillä mielin töihin. Työpaikka aivan ihana ryhmis, ihanan rento fiilis. Kukaan ei pingota eikä päsmäröi.

Ekana aamuna lapset heräsi itsenäisesti ylös puol 6, sit oltiin jo 7 aikaan liikenteessä. Ajettiin päiväkodille ja kimpsujen ja kamppeiden kanssa sit sinne. Laiteltiin tavarat paikalleen ja käsipesun kautta vein ne unihuoneeseen, mis aamulapset leikki. Sinne ne jäi ihmettelemään ja kummastelemaan touhuja. Itse siitä sit kiireen vilkkaa katosin töihin. Työpäivän jäljeen sit pik vauhdilla hakemaan lapset hoidosta ja sain kuulla et päivä oli mennyt hienosti. Sydän täynnä ylpeyttä ajeltiin sit kotiin (työmatka 25km) mis isimies oli siivonnu keittiön ja tehnyt ruuan.

Tänään vein sit lapset suoraan aamupala pöytään ja sinne ne jäi tyytyväisinä syömään kun moikka niille vilkutin ja töihin lähdin.

Viel olis 2päivää ja sit olis viikonloppu. Ens viikko hieman jännittää kun mies iltavuorossa ja ei nähdä su ilta-pe iltapäivä. Tai no lapset kyl perjantain sit kotona, mut itse töihin mentävä. Varmasti taas arvostus toista kohtaan kasvaa huimasti

uusi vuosi 2014

Noniin. Se olis sit vuosi 2014. Puhaltaa uudet tuulet niin lapsille ku miulle. 7.1 olisi palattava työelämään ja lapsilla alkaa päiväkoti. Ei perheen arki menee täysin uusiksi. Voi hetki mennä että löytää sen tasapainon taas tähän arjen pyöritykseen.

Tästäkin tuli sitten laihdutusblogi. Uuden vuoden kunniaksi otin haasteen vastaan ja 31.6 mennessä pitäisi saada 7-8kg paino tippumaan. Siinä onkin melko projekti. Ajattelin aloittaa ruokavalio muutoksella. Turha karkin ja pullan ahmaaminen pois ja tilalle vaik hedelmiä ja vihanneksia. Saas nähdä miten akan käy :D

Tervetuloa Joulu!

Lahjat on paketoitu, siivoamiset siivottu, mies kun tulee töistä menee kinkku uuniin. Joulu voi siis tulla

"Tulkoon toivo kansoille maan,
pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan,
olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi
Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen,
tulkoon Jeesus Herraksi sen
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan,
silloin joulu luonamme on
Joulu on taas.."

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille ja onnea uudelle vuodelle

Joulu tekee tuloaan

Niin se vain on että joulu tekee tuloaan, hitaasti mutta varmasti. Kuusi koristeltiin neitosen avustuksella ja tonttuiltu (paketoitu lahjoja) suljettujen ovien takana. Viikonloppuna olisi edessä piparien paistoa. Tämän vuoden teema on neidin sanojen mukaan "heimuu", eli muumit. Muumitalo koitetaan saada miehen kanssa väkerrettyä. Myös joulutorttuja miehen mummon reseptillä pitäisi tehdä.

                                                   Joulukuusi ja leluvuori

Sitten näihin harrastuksiin. Jämälangoista tehdyt villasukat ovat miltein valmiit, ovat yhtä persoonalliset kuin omistajansakkin. Yks palapeli tuli tehtyä valmiiks ja se epäonninen tiikeri palapeli alotettiin uudestaan, koska löytyi se puuttuva palanen :D

                                                 Tämä tuli tehtyä valmiiksi

                                                    Ja tätä epäonnista väsätään uudestaan kasaan

T-paita Matto

Tästä piti alun alkaen tulla koiranpipo postaus, mut kuvia selaillessa tuli t-paita maton teko kuvat ensin, joten aihe vaihtui lennossa toiseen. Jospa seuraavaksi sitten olisi sen pipon vuoro.

Aloitetaan!

Leikkaa t-paista kainlosta kainaloon yläosa pois. Tämän jälkeen suikaloi helma, mutta jätä yläosa ehjäksi, elikkä ei läpis asti suikaleiksi

 lähde helmasta leikkaamaan viistoon kohden suikaletta, tee näin koko paidan matkalle. saat pitkän nauhan aikaiseksi

 Keri sopivan mittaisia keriä, ei kannata liian pitkiä keriä tehdä, jotta letittäminen olisi helpompaa

 Sitten alkaa letittäminen. Tavallista lettiä niin pitkään kun vain jaksaa ja mielenkiintoa riittää, tämä on jokaisen ihan oma valinta kuin ison maton tekee, kerät kun loppuu, niin ompelukoneella vain seuraavat kerät kiinni  (siitä ei kuvaa ole)

 Sitten aletaan rullaamaan. Alkusolmun ympärille aloin kierittämään (hevosenhäntä solmu)

                                          ja kierittämään..

                                          ja kierittämään

 Alku kannataa ommella pienellä tikkauksella kiinni ja sen jälkeen ottaa paksumpaa lankaa ja lähteä pystysuoraan joko reunasta keskelle tai keskeltä reunaan suurinpiirtein tasasin välimatkoin ompelemaan mattoa. Sen jälkeen voi raot ommella miten itsestä parhaimmalle tuntuu. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa että kannattaa ommella matto lattialla, itse sain aluksi miltein kulhon tehtyä kun sylissä koitin ommella. Tämä vaiihe on se kaikkein eniten aikaa vievä vaihe

                                                     Valmis!

Operaatio Joulukortti

Eli tässä lupaamani postaus operaatio joulukortti kuvauksista. Ei aina niin helppoa, eikä kaikki menny ihan niinkuin suunnittelin :D

                                       
                                              Näistä eelementeisteåä pitäisi syntyä kuva...

                                               Ainahan kaikki ei meene niinkuin suunnittelee..

 Nyt olisi sitten teidän vuoro lukijat avittaa mua ja kertoa et mikä näistä alla olevista olisi se parhain kuva sukulaisille..

                                                                            1.

                                                                            2.

                                                                               3.

                                                                              4.

5.

Käsitöitä ja joulua

Taas alkaa olla yhtä jos toista projektis käsillä. En osaa yhteen projektiin keskittyä kunnolla ja saattaa sitä loppuun, ku pitää jo alkaa uutta värkkäämään.

No nyt on jouluahjapupujen tekoa, anopille t-paita maton tekoa ja koirillekkin pitäis alkaa pipoja neulomaan. Itselle ja miehelle villasukat olis kova sana. Myös sytykeruusujen tekoa pitäisi taas harrastaa. Ei vaan vuorkaudessa riitä tunnit tehdä näitä kaikkia kun nuo kullanmurut, varsinkin pienmpi, hieman estää vauhtia.
Joulukorttikuviakin pitäis jossain vaiheessa napsia. Tästä mielenkiintoisesta projektista voisin teille vaikka sitten seuraavaksi kertoilla. Siitä voi tulla järin mielenkiintoinen projekti. Kauhulla odotan ;)

p.s Rakas joulupukki olisin äärimmäisen kiitollinen jos saisin sellaisen taittopatjan joululahjaksi